Jäsenistön lehtikirjoituksia ja kannanottoja
Julkaistu Etlarissa 6.12.2011
Kirvesmiehen ajatuksia rakentamisesta.
Viimeaikoina lahtelaisia ja tiedoitusvälineitä on puhuttanut eräitten koulu- ja päiväkotirakennusten surkea kunto sekä korjausrakentamisessa tehdyt virheet.
1960-70 luvuilla Lahteen rakennettiin useita päiväkoti- ja koulurakennuksia, ”laatikoita” sen ajan tyylin mukasesti. Sisäänkäynnissä ei saanut olla portaita, vesikattona tasakatto ilman räystäitä. Monet rakentamisen ammattilaiset ennakoivat jo silloin tulevista ongelmista. Etelästä kopioitu rakentamistyyli ei soveltunut kovin hyvin Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin.
Lahtelaiset eivät ole korjauspulmiensa kanssa yksin, korjattavaa riitää Suomessa vielä vuosikymmeniksi. Valitettavasti korjausrakentamisessa tapahtuvat virheet ovat yleisiä. Myös uudisrakentamisen virheet ovat lisääntyneet ja niiden ”paikkaaminen” aiheuttaa lisäkustannusten lisäksi haittaa rakennusten käyttäjille.
Vuosikymmeniä kestäneen työurani aikana olen seurannut rakentamisen kehitystä työmaaoloissa. 90-luvulla alkanut toimintatapojen muutos on osaltaan vaikuttanut rakentamisen laatuun. Rakennuskustannusten nousun hidastamiseksi materiaali- ym. hankintoja alettiin kilpailuttamaan entistä tehokkaammin. Näinhän pitääkin tehdä, koska me rakennusten omistajat maksamme koko rakentamisen. Kilpailutuksen myötä myös aliurakoiti on lisääntynyt rajusti. Pääurakoitsija jakaa työn pieniin osaurakoihin joista kilpaillaan usein halvan hinnan avulla. Työmaalla saattaakin olla työntekijöitä kymmenistä eri yrityksistä. Työtä tehdään usein myös iltaisin ja viikonloppuina säännöllisen työajan ulkopuolella. Ulkomaalaisille työntekijöille Suomen kielen ymmärtämättömyys ja erilainen käsitys rakennustyön laatuvaatimuksista tuottavat ongelmia.
Näissä olosuhteissa työnjohdon ammattitaito ja voimavarat ovat koetuksella.Laadukas lopputulos syntyy vain ammattitaidolla, ei valvonnan kyttäämisellä.
Kiristyvä hinnalla kilpailu, liian joustamattomat aikatalut ja hallitsematon urakoiden ketjuttaminen (aliurakan aliurakat) ovat olennaisesti vaikuttaneet rakentamisen laadun heikkenemiseen.”Halvalla ja nopeasti” tehty työ on harvoin onnistunut.
Rakennuttajana Lahden kaupungin täytyy arvioida rakentamista kokonaistaloudellisesti, halvin ei aina ole edullisin.Mielestäni varsinkin uudisrakentamisessa hyvä toteuttamismalli on ns. Elinkaari-malli. Urakointitapaa on toteutettu jo vuosia eripuolilla maata. Lahdessa Tonttilan päiväkoti toteutetaan Elinkaari-urakkana. Urakoitsija vastaa rakentamisen lisäksi myös rakennuksen ylläpidosta ja käyttökunnossapidosta koko sopimuskauden. Yleinen sopimuskausi on 20-25 vuotta. Rakentaja tietää että mahdolliset laiminlyönnit löytää edestään.
Monet rakennusalan yritykset toimivat pitkäjänteisesti, noudattavat sopimuksia ja alan hyviä käytäntöjä sekä huolehtivat ammattitaitoisen henkilöstönsä hyvinvoinnista. Näin toimien ne omaavat valmiudet laadukkaiden rakentamispalveluiden tuottamiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Pekka Järvinen Kaupunginvaltuutettu (Vas.)
Julkaistu etlarissa 07/2011
Terveisiä Lahtelaiselta rakennustyömaalta. Meininki on, niinkuin kaikki tiedämme, kansainvälistä. Ulkomaisten halpatyöntekijöiden läsnäolo ja työehtojen rikkominen on jo niin arkipäivää että suurinosa porukasta on nostamassa käsiä pystyyn. Tuntuu kaukaiselta haaveelta että talousrikollisten ja nahkatakkimiesten ote alasta saataisiin kirpoamaan. Ihmisten mielissä touhu on EU:n ja valtiovallan suojeluksessa. Ammattiliitto tekee jäsenien rahoilla voitavansa mutta päättäjien täydellisestä kyvyttömyydestä johtuen, toimitsijat,poliisi ja työsuojelupiiri ovat valovuosia rikollisten perässä. Tutkinnan resurssit ovat minimaaliset ja tuomiot saavat hymyn kelmien naamoille. On huomattavasti kannattavampaa välittää rakennustyöntekijöitä kuin esim. huumeita.
Uusi näkökulma tähän soppaan heräsi lopullisesti tänään kun haastattelin viime keväänä pintakäsittelypuolelta ammattikoulusta valmistunutta tyttöä. Hän teki mestalla aputöitä vuokrafirman kirjoilla kuulemma n. viikon mittaisessa työsuhteessa. Samaan aikaan tasoite ja maalaustöitä tekivät vieressä Suomenkieltä taitamattomat kaverit joista kaukaisimmat ilmeisesti Unkarista asti. Tyttö kertoi että hänen luokaltaan valmistuneista kuudestatoista maalarista on oman alan töitänsä saanut ilmeisesti yksi henkilö. Voi vain kuvitella miltä näistä ihmisistä tuntuu valmistua työttömäksi katsomaan vierestä kuinka suuret rakennusliikkeet tuhoavat maan kansantaloutta roudaamalla työntekijät sieltä mistä halvimmalla saavat, välittämättä noudatetaanko työehtosopimuksia tai maksetaanko veroja. Kun vaaditut paperit ovat päälisinpuolin ok, ei ketään kiinnosta kuka ne on väärentänyt. Työn hinta osoittaa tyhmimmällekkin ettei kaikki voi olla kunnossa. Suomi on nousukiidossa ja rakentaminen vilkasta, Suomalaisten rakentajien työttömyysprosentti silti lähellä kahtakymmentä. Eiköhän elinkeinoelämän vaikuttajienkin olisi korkea aika lopettaa vastuuton puheensa koulutuspaikkojen lisäämisestä ja työvoimapulasta. Lahdessa ei ainakaan maalareita kannata näköjään kouluttaa, sillä pulaa ei tunnu olevan kuin HALPAtyövoimasta.
Ilkka Nisula
Kirvesmies
LAHTI
Lisätty 21.4.2010
Ketkä rakentavat kotikaupunkiamme ?
Kesä on tulossa ja rakentaminen vilkastuu, omakotitalotyömaat käynnistyvät. Lahden kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden rakennusprojektit työllistävät rakennusalan ammattimiehiä.
Vuosi sitten Rakennusliitto suoritti pääkaupunkiseudulla työmaatarkastuksen n. 150 rakennustyömaalla. Järjestäytyneillä rakennusliikkeillä oman työvoiman osuus oli n. 20 %:a. Aliurakoitsijoiden osuus työmaiden miesvahvuudesta oli yli 50 %:a. Urakointiketjun loppupäässä oli usein ulkomainen, lähinnä virolainen yritys. Ulkomaisen työvoiman osuus oli n. 25 % työntekijöistä.
Yhdenkään ulkomaisen yrityksen palveluksessa työskennelleen työntekijän työehdot eivät tarkastuksen yhteydessä osoittautuneet lakien ja työehtosopimusten mukaisiksi !
2007 tehty viranomaisselvitys kertoo, että Suomen rakennustyömailla tehtiin noin 30000 miestyövuotta ulkomaalaisella työvoimalla. Verottajan rekisteristä löytyi kuitenkin vain hieman yli tuhat ulkomaista työntekijää. Yhteiskunnalta jäi veroja saamatta noin miljardi euroa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Virosta tulevan vuokratyöntekijän pitää työnteon alusta asti maksaa veronsa Suomeen.
Jokainen ”pimeä tai alipalkattu” työntekijä syrjäyttää veronsa kotikuntaansa maksavan rakentajan.Me lahtelaiset rakennusalan ammattilaiset maksamme veromme Lahteen . Tahdomme osaltamme huolehtia siitä, että perheemme ja läheisemme saavat jatkossakin kunnalliset palvelut kotikaupungista.
Ei liene kohtuuton vaatimus, että Lahden kaupunki tytäryhtiöineen huolehtii tinkimättömästi, ettei heidän (meidän) työmailla työskentele ulkomaista ”pimeää ” työvoimaa.
Lahtelaisten rakentajien puolesta.
Pekka Järvinen
Etelä Suomen sanomat 02.03.2010
Eletään Suomessa aikoja jolloin moni työehtosopimus on katkolla,valtakunnansovittelijan ovet käyvät tiuhaan ja uutisia työtaisteluista kuulee mediassa jatkuvasti. Duunarin korvaan ihmisten suista kaduilla ja keskustelupalstoilla välittyy mitä uskomattomampia asenteita. Kun uusliberaali kapitalismi on jälleen kerran näyttänyt kyntensä, niinkuin se aina 20 v välein tekee, ja talousvaikuttajat ovat syösseet maailman lamaan, samoissa kabineteissa pyörivät toisten alojen talousvaikuttajat potkivat työläiset ulos voittoa tuottavista tehtaista jotta saisivat kurssinsa nousuun. Niiden jäljelle jäävien työntekijöiden harteille jää koko roskan kustantaminen, nostetaan veroja ja pidennetään työuria jotta löytyy eurot "hyvinvointi"yhteiskunnan ylläpitoon. Kun nämä onnekkaat jotka laman aikana ovat saaneet työpaikkansa säilyttää, menevät neuvottelemaan isäntien kanssa työehdoistaan ja pyytävät palkkoihinsa korotusta, joka kattaisi esimerkiksi edes viidenneksen hintojen ja verojen noususta, on vastaanotto hyytävä. Neuvottelupöydässä usein odottaa vastauksena liuta heikennysehdotuksia työehtoihin.Suomessa erialojen työläiset ovat viime aikoina muunmuassa joutuneet vuokratyöläisiksi vasten tahtoaan, menettäneet tehtaansa Kiinaan,katsoneet kun työnantaja on pyyhkinyt takapuolensa irtisanomispaketeilla ja seurannut sivusta kun itäeuroopan halpatyövoima vie työpaikat.Samaan aikaan tiettyjen alojen lakko-oikeuteen on uhattu jopa puuttua valtiovallan toimesta ja työnantajapuoli uhkaa satamia vientirauhalla ja poliisilla.Torikeskusteluissa suuren osan ihmisistä mielipiteenä tuntuu olevan että työläiset ahneuksissaan vaativat liikoja ja ajavat työnantajan perikatoon jolloin sen on pakko paeta toiselle puolelle maapalloa, jossa työläinen vielä ymmärtää pitää turpansa kiinni ja painaa hommia.Voin teille nyt ihan tässä ja nyt kertoa että vaikka jokainen paperimies suomessa olisi luvannut tehdä vitosella tunti hommia niin se ei olisi pelastanut yhtäkään tehdasta.Lukekaapa isojen yhtiöiden tilinpäätöstietoja ja huomaatte että vaikka viime vuosi oli surkea, niin voittoa on voitu tehdä esim. 230 000 000e, vuosi nyt vaan oli surkea koska edellisenä vuotena voittoa oli tehty 269 000 000e! Silti palkankorotuksista puhuttaessa työnantajalla on se yksi paikka auki kesät-talvet. Miettikää niitä lukuja ja muutenkin asioita hieman omaa nokkaa pidemmälle kun seuraavan kerran kiroatte myöhässä saapuvaa matkalaukkuanne, matkapuhelinoperaattorinne asiakaspalvelujonoja tai vaikkapa bussilakon takia venähtänyttä työmatkaa. Lakkoavustus on vanhan sata markkaa/päivä, Työläinen harvemmin tässä maassa lakkoilee ilman syytä!
Ilkka Nisula
TÖITÄ!
15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli viime joulukuussa 20,2 prosenttia, mikä on 7,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tahti uhkaa vielä kiihtyä, eivätkä nämä luvut edes kerro koko totuutta asiasta. Moni nuori on niin turhautunut tilanteeseen ja on luopunut työnhausta kokonaan, jääden näin tilastojen ulkopuolelle.
Nuorisojaosto pelkää, että tilanne aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa yhteiskunnalle, sillä nuorten syrjäytymisen tiedetään aiheuttavan lieveilmiöitä pitkälle tulevaisuuteen. Viimeaikaisten lomautusten ja irtisanomisten alettua kävi heti selväksi työnantajapuolen toiveet. Tavoite, jossa eroon oli päästävä nuorimmista ja vanhimmista työntekijöistä keinoja kaihtamatta. Ilmeisesti johtoajatuksena on nuorempien vielä vajavainen ammattitaito sekä vanhimpien eläkeputkeen pakottaminen. Tällainen henkilöstöpolitiikka on käsittämättömän lyhytnäköistä ja vastuutonta.
Nuorisojaoston mielestä valtiovallan olisi pitänyt 1990-luvun lamasta viisastuneena reagoida tilanteeseen nopeasti ja tukea huomattavasti voimakkaammin erilaisia erityisesti nuorille suunnattuja tukityöllistämisen muotoja ja koulutustoimenpiteitä heti nykyisen talouskriisin alkumetreillä. Tämänhetkiset pääministerin työllisyyssetelipuheet kuulostavat onnettomalta puuhastelulta, suomalaista hyvinvointia uhkaavan kriisin edessä.
Työuria ei pidennetä syrjäyttämällä nuoret yhteiskunnan kelkasta jo ennen kuin he ovat päässeet siihen kunnolla kipuamaankaan. Rakennusliiton valtakunnallinen nuorisojaosto vaatii työnantajilta vastuullisempaa ja kaukonäköisempää henkilöstöpolitiikkaa. Maan hallituksen tulisi kääntää katseensa mieluummin nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn kuin työurien pidentämiseen aikana, jolloin töitä ei ole tarjolla kaikille!
Nuorisojaosto